KKO: Työn tarjoamisvelvollisuus hoidettiin väärin - Tuomioksi kymmenientuhansien eurojen korvaukset

30.08.2022

Suuri siivousalan yritys oli irtisanonut 69 työntekijää tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Lain mukainen työn tarjoamisvelvollisuus hoidettiin sähköpostilistan avulla. Miksi työn tarjoamisvelvollisuus hoidettiin virheellisesti korkeimman oikeuden mukaan? 

Korkeimman oikeuden mukaan työn tarjoamisvelvollisuus oli hoidettu väärin

Tapahtumat

Irtisanottuja työntekijöitä oli kehotettu ilmoittamaan yhtiölle, mistä avoinna olevista työtehtävistä he olivat kiinnostuneita (ns. osaamiskartoitus). Näiden ilmoitusten perusteella yhtiö päätti mitä tehtäviä tarjottiin työntekijöille. Yhtiö hoiti lain vaatiman työn tarjoamisen sähköpostilistan avulla viikoittain lähetetyillä sähköposteilla.

Yhtiön oikeuteen haastanut työntekijä ei ollut täyttänyt osaamiskartoituslomaketta, mutta hän oli hakenut yhtiön avoimia työpaikkoja avoimella hakemuksella. Työntekijälle viikoittain tullut listaus käsitti kaikki yhtiön avoimet tehtävät ja oli siksi noin 15-20 sivun mittainen.

Korkeimman oikeuden arvio


Miten osaamiskartoitkuslomakkeen täyttämättä jättäminen vaikutti asiaan?

KKO totesi, että työnantajan on lain mukaan oma-aloitteisesti selvitettävä työntekijälle tarjottavissa olevat työt, jonka lisäksi työtä tulee tarjota työntekijälle nimenomaisesti irtisanomisen vaihtoehtona ja selvin ehdoin. Osaamiskartoituslomakkeen täyttämättä jättäminen ei muuttanut yhtiön velvollisuutta tarjota muuta työtä.


Sähköpostilistan käyttö

Sähköpostilistan käyttö työn tarjoamiseen on korkeimman oikeuden mukaan lähtökohtaisesti sallittua, mutta järjestelmä ei voi perustua täysin työntekijän aktiivisuuteen. Lista ei huomioinut työntekijän koulutusta, kokemusta tai hänen työtehtäviensä sisältöä. KKO:n mukaan tässä tapauksessa työtä ei ollut tarjottu henkilökohtaisesti.


Irtisanominen oli laiton

Koska työntekijälle olisi hänen koulutuksensa, kokemuksensa ja ammattitaitonsa perusteella voitu tarjota eräs tehtävä, työsuhteen irtisanominen oli laiton. 


Tuomio

KKO velvoitti yhtiön maksamaan työsuhteen päättämiskorvauksena työntekijälle 25 646,43 € viivästyskorkoineen ja työllisyysrahastolle 17.633,97 € sekä korvaamaan työntekijän oikeudenkäyntikulut.

Irtisanominen kannattaa käsitellä prosessina 

Irtisanomisprosessi kannattaa järjestää lain noudattamisen kannalta moitteettomaksi. Prosessi ei pääty irtisanomisilmoituksen antamiseen, vaan on tärkeää huomioida muun muassa tässä tapauksessa mainittu työn tarjoamisvelvollisuus.

Tapauksessa työnantaja ei ollut huomioinut irtisanomisprosessissaan tilannetta, jossa yksi työntekijöistä ei täytä osaamiskartoituslomaketta. Tämä virhe johti koko irtisanomisen laittomuuteen ja korvaustenmaksuvelvollisuuteen. Irtisanomisprosessi kannattaa määritellä siten, että tällaiset odottamattomat seikat huomioidaan. 

Haluatko keskustella kanssani?

Soita minulle numeroon +358 44 9848 548 niin voimme keskustella asiastasi tarkemmin.

Voit vaihtoehtoisesti varata puheluajan täyttämällä alla olevan yhteydenottolomakkeen.